OKSASENKATU 11

Lauri Isola seuraa harvoin valmiita konsepteja. Teosten vapauttavan huumorin muodostaa yllätyksellisyys ja pyrkimys konkretisoida täsmälleen mielikuvien ulkomuoto. Isola on Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija joka valmistui 2012 Kuvataideakatemiasta. Ensimmäinen yksityisnäyttely “Ole oma itsesi” nähtiin Galleria Fafassa 2010. Ryhmänäyttely “Riihimäen Isolat” 2010 käsitteli monessa sukupolvessa tapahtuvaa taiteellista toimintaa. “Suomesta” galleriassa Isola esiintyi Berliinissä 2011.

27. 4 – 19. 5. 2013
ke-su / We-Sun 12-18

Asiat maailmankaikkeudessa päättyvät entropiaksi kutsutun tapahtumasarjan kautta, totaaliseen nollatilaan, jossa ei enää ole mitään, ei yhtään mitään. Kosmologiassa puhutaan termistä ajan nuoli, joka tarkoittaa, että ajalla on tietty suunta. Aika hajottaa. Ajan nuoli ohjaa lopputulokseen, jossa aika omasta näkökulmasta käsin menettää siihen liitetyt ominaisuudet. Ajan loppuessa ovat tähdet ja galaksit pyyhkiytyneet pois. Jopa mustat aukot häviävät olemattomiin. Tuona viimeisenä hetkenä ei ole universumissa aikaa, eikä tilaa. Voisi kuvitella, että tuona viimeisenä ajankohtana, sitä väistämättä kuitenkin sijaitsee jossakin. Sillä jos et ole siinä, et ole missään.

Tähän ajan määreiden häviämiseen kuluva odotus on pitkä. On laskettu, että vaikka kaikki universumin atomit laskettaisiin yhteen, jokaisen niistä merkitessä vuotta, eivät ne riittäisi mittaamaan tuota aikaa. Näyttelyni koostuu videoteoksin vertauskuvista. Käsittelen inhimillistä olemassaoloa, jota kutsun interiööriksi. Mikään ei kulje taaksepäin, paitsi painaessamme rewind näppäintä videonauhurissa. Näyttelyn toinen aihe on hajoaminen ajan nuolen viitoittamalla tiellä, jossa elollinen joskus muuttuu tyhjäksi populaation liiallisen kasvun myötä. Tämän teeman rinnastan mielen sisäiseen hajoamiseen, ei tulkittuna mielensairautena vaan tosiasiana, jonka luulen pitävän paikkansa, jos Jumalaa ei lasketa mukaan.

///

Entropy is the process of all things in the universe ending up to total nothingness. There will be nonexistence, a nonentity. The cosmological arrow of time points in the direction of the universe’s expansion. The arrow of time leads to an end result, where time from it´s own point of view has lost the attributes connected to it. There is no stars or galaxys on the last days. Even black holes have vanished in to the nothingness. During that final moment in time the universe is devoid the space and time. One would think that in the end moment you would inevitable locate somewhere. Because if you are not there, you are nowhere.

Exhibition You are Here consists of symbols, in which the past is transformed in the future. Nothing in the world runs backwards, except when pressing the rewind button in your videorecorder. The works deal with the human existence which I call an interior. Decomposition is the second theme in the show, in the path of  the arrow of time. The living empties because the excessive population growth. This theme I juxtapose with the breakup of the mind, not interpreted as a mental disease, but a fact which I believe is correct, if God is not taken into account.

Lauri Isola

5.-21.4.2013

Näyttely on avoinna ke-su klo 11-17

Raskolnikov oli hyvin levoton ja lähetti tiedustelemaan, miten Sonja voi.(Feodor Dostojevski: Rikos ja Rangaistus, Otava)

Raito, Mirka Mun teokset on usein muistiinpanoja jutuista, jotka jää härnäämään muo. Niinkuin flirtti tai nolotus tai hämärä aavistus. Kerran yks kaveri otti bileissä mun kameralla salaa valokuvan ihailemastaan naisesta. Se oli hieno valokuva, ja tein musteella ja huopakynillä muotokuvan sen valokuvan pohjalta. Annoin muotokuvan tälle kaverille synttärilahjaksi. Kaveri oli kai jotenkin vähän nolona, vaikka on muuten tosi cool. Kai se on piilottanut sen kuvan jonnekin, ehkä pöytälaatikkoon. Myöhemmin kuvan naisesta syntyi mun pöytälaatikkoon uudet sanat “Porque te vas” kappaleen melodiaan. Sanat menee näin: “Tumma kihara hiuksi pöydällä, keittiössä. Ja aurinko sun katseen viiltää, kääntää pois, et tunnusta. Koskaan en mä häntä tavannut, niin ihailtu. Vain poissaolonsa mä tunnen paremmin, en paljasta.” Voit koettaa laulaa tän pätkän, jos tunnet melodian. No okei, muistaakseni mä oon yhen kerran kehdannut laulaa biisin näillä omilla sanoillani, sekin oli yksissä bileissä. Mut se nainen ei ollut siellä. Enkä ole kertonut sille kaverille. Nykyään sanoista assosioituu mulle oma mustasukkaisuuteeni sekä itselleni läheinen muisto talviauringon valosta meidän vanhassa keittiössä.

Risus sardonicus (lat. = sardinialainen nauru), kouristusirvistys, jäykkäkouristuksen oireena esiintyvä irvistys. (Uusi sivistyssanakirja, Otava)

Orleansin neitsyt. Jeanne d’Arcin menestyksen päivinä oli mm. väitetty, että hänen lippunsa ympärillä oli leijaillut joukko valkoisia perhosia. Kun kuolemantuomio pantiin täytäntöön, näki muuan englantilainen sotilas valkoisen kyyhkysen nousevan taivaaseen. Yksi Jeanne d’Arcin taistelutovereista oli Gilles de Raiz (1404-40), josta tuli myöhemmin kielteinen symbolifiguuri. Hän antautui harjoittamaan Saatanan palvontaa siihen liittyvine manausriitteineen ja surmasi – kuten häntä vastaan nostetussa oikeudenkäynnissä ilmeni – monia lapsia mustalla magialla. Ihmisten mielikuviin hän ei kuitenkaan jäänyt ensi sijassa lasten murhaajana, vaan verenhimoisena `Sinipartana´ (Barbebleu), jonka oli viimein kuolemalla sovitettava rikoksensa. (Biedermann: Suuri symboli kirja)

Maltese, Corto “Atlantis? Minäkin pidän taruista hyvä Levi Colombia… ellei niitä olisi, yrittäisin keksiä niitä, mutta minun on uskottava järjen hyvin dokumentoimiin, tietoihin perustuviin tutkimustuloksiin.”
L.C. “Entä jos järki ei pysty vastaamaan kysymyksiin?”
C.M. “Silloin on tehtävä retki intuition puolelle!” (Hugo Pratt: Mu: kadonnut manner)

Annamin tiikerit. Annamilaiset uskovat, että tiikerit tai tiikerin hahmoiset henget hallitsevat ilmansuuntia. Punainen tiikeri hallitsee etelää; sitä vastaavat kesä ja tuli. Musta tiikeri hallitsee pohjoista; sitä vastaavat talvi ja vesi. Sininen tiikeri hallitsee itää; sitä vastaavat kevät ja kasvit. Valkoinen tiikeri hallitsee länttä; sitä vastaavat syksy ja metallit. Ilmansuuntien tiikereiden yläpuolella on vielä yksi, Keltainen tiikeri, joka hallitsee kaikkia muita ja jonka paikka on kaikkien keskellä. (Jorge Luis Borges: Kuvitteellisten eläinten kirja)

N
Nico?

Teemu Tuonela “Olen loihtinut nykytärkeät teokset inspiroituneena todellisuuteni intiimeistä elementeistä.” (Niinpä tietenkin)

Ixchel kuvataan vanhaksi naiseksi, jolla on kruununa käärme ja yllään ristikkäisin luin koristeltu hame. Joskus Ixchel esiintyy taivaan käärmeen seurassa. Pitkäkyntisissä käsissään hänellä on tuomion malja, jonka hän kumoaa vihansa osoitukseksi ryöpyttäen maan päälle tuhoa. (Cotterell: Maailman myytit ja tarut)

Imladris. Eregion hävitetään. Celebrimbor kuolee. Morian portit suljetaan. Elrond vetäytyy noldorista jäljelle jääneiden kanssa ja perustaa turvapaikan Imladrisiin.

Kalle Turakka Purhonen on laulun arvoinen.

Kimmo Kumelan teoksista osa melkeinpä vaatii katsetta, sillä niiden ”tuherrusmainen” luonne synnyttää kevyen usvamaisen vaikutelman, jonne katseen on helppo harhautua. Näissä läikikkäissä piirroksissaan hän tuntuu tutkivat viivan ja sen synnyttämisen olemuksellista perustaa. Lisäksi hänen teostensa ujonilkikurinen huumori maustaa juuri sopivasti hänen työskentelytapansa filosofisuuden. Filosofisuus tulee siitä, miten taiteilija toistavasti askaroi eleen, ilmaisun, tekniikan ja kuvallisuuden problematiikan parissa. Filosofisuudestaan huolimatta Kumelan taide ei ole tosikkomaista, vaan leikkisää ja romanttisessa tunteenomaisuudessaan aavistuksen verran ironista. (Juha-Heikki Tihinen: Joukkojen ja osien taidetta)

Anne Karppinen Levottomia moninaisuuksia. Sukupuolieron aspekteja Joni Mitchellin lauluissa. (Jyväskylän yliopisto, nykykulttuurin tutkimus)

Oksasenkatu 11
16.3. – 31.3.2013

Avajaiset 15.3. klo 19 – 22, Tervetuloa!

Oksasenkadulla vuodesta 2008 toimineen taiteilijalähtöisen näyttelytilan taustalla oleva ryhmä esittäytyy yhteisessä näyttelyssä. Tilan ensimmäisessä, 1.11.2008 avautuneessa näyttelyssä heitimme kevyet mullat paikan aiemmalle toiminnalle sellaisena, kuin se oli tullut tutuksi ja esittelimme tilan lisäksi itsemme. Nyt, 4 vuotta ja 4 kuukautta myöhemmin tilassa avautuu näyttely, jossa kurkistetaan lahjahevosen suuhun. Perjantaina 22.2 avautuvassa näyttelyssä ryhmän jäsenet esittelevät kukin henkilökohtaista taiteellista työskentelyään.

Neljän toimintavuotensa aikana Oksasenkatu 11 on yhteistyössä muiden taiteilijoiden kanssa järjestänyt joukon erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia. Tilassa on nähty paitsi yksityis- ja ryhmänäyttelyitä, myös työpajoja, paikkasidonnaisia tilateoksia ja poikkitaiteellisia tapahtumia. Oksasenkatu 11 luoma kollegiaalinen ympäristö ja mahdollisuus työskennellä paikan päällä jo ennen varsinaista näyttelyä on tarjonnut laajalle joukolle erilaisia taiteentekijöitä mahdollisuuden päästä teoksineen uudella tavalla esille.

Näyttely avoinna 23.2 – 10.3.
ke – pe 12 – 18, la – su 12 – 17

Linda Granfors & Aura Hakuri
Mulier vulgaris
1.2 – 17.2

Oksasenkatu11
Lahjahevosen suu
22.2 – 10.3

Kimmo Kumela, Mirka Raito, Teemu Tuonela, Kalle Turakka-Purhonen
Rrromantiikka
15.3 – 31.3

Tanja Koponen
5.4 – 21.4

Lauri Isola
Olet tässä
26.4 – 19.5

Entry – Exit
Vienna – Helsinki
24.5 – 9.6

Videokauden päättäjäiset
Gaudeamus Igitur
1.6

Linda Granfors ja Aura Hakuri

Mulier vulgaris
Diaperformanssi
1.2.-17.2.2013
klo 17-22

Jenni Markkasen Mystinen puoliso on videoinstallaationa Oksasenkatu 11:sta galleriatilaan levittyvä performatiivinen kertomus. Teos on omakuvallinen kuvaus henkilökohtaisen rituaalin muodostumisesta. Henkilökohtaisen vilpittömyyden ja sen ironian keinoin teos tarkastelee rituaalisen prosessin luonnetta ja sitä ohjaavia syitä; mytologisin käsittein teoksessa taiteilija peilaa omaa ihastuksen kokemusta, antaen riitilleen ja sen avulla muodostuneelle kertomukselle rakkaustarinan merkityksen.

Teos sijoittuu Utön saarelle, Kuvataideakatemian residenssiin. Saarta teos todentaa monina tapahtumapaikkoa ja niissä toteutettuina esityksinä. Teoksessa eletty residenssikokemus saa esityksen merkityksen. Lopullinen teos rakentuu saarella syntyneiden tallenteiden avulla, joita jäsentäessään teos pyrkii toteutukselliseen läpinäkyvyyteen: kaikki teoksen elementit paikantuvat saarella tehdyiksi ja taiteilijan itse tallentamiksi, ja näin ollen myös tarinalliseksi osaksi teoksen kertomusta. Myös teoksen musiikki on taiteilijan omaa käsialaa, saarella sävellettyä ja saaren kappelissa äänitettyä laulua ja harmoninsoittoa.

Jenni Markkanen (s.1986) on Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija. Hänen teokset tarkastelevat luovan prosessin luonnetta omakuvallisina kertomuksina, joita hän esittää videon ja installaation muodossa. Hän valmistui keväällä 2012 Kuvataideakatemialta ja hänen tärkeimmät teoksensa, yksityisnäyttely Esipuhe vastapuolelle (2010) ja lyhytelokuva Shamaanin kuolema (2011) ovat olleet esillä Kuvataideakatemian ylläpitämissä näyttelyissä. Lisäksi hänen teoksiaan on ollut esillä pienimuotoisissa ryhmänäyttelyissä, tapahtumissa ja näytöksissä, kuten Huvin vuoks – näytöksessä Elokuvateatteri Orionissa keväällä 2010.

Aukioloajat 15.11.-2.12.2012:

ti-la 12-18

su 12-17

Avajaiset 14.11.2012 klo 17-20. Tervetuloa!

Lisätietoja: (Jenni Markkanen) 0442830186, markkanenjenni@gmail.com

www.jennimarkkanen.com

Tervetuloa avajaisiin 30.10. klo 18 -20 / Welcome to the exhibition opening on the 30th of October at 6-8pm.

Näyttely on avoinna 31.10. -11.11. 2012
ti-la 12-18
su 12-17

/Exhibition is open 31.10 -11.11. 2012
tue-sat 12-18
sun 12-17

Oksasenkatu 11
00100 Helsinki

Photo: Ghislain Amar

KUTSU AVAJAISIIN 4.9.2012 KLO 17–21

CLUB DONNY – Luontokokemuksia kaupungeissa

Galleria Oksasenkatu 11. 00100 Helsinki.

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä amsterdamilainen indie-lehti ja yhteisö CLUB DONNY tutkii luonnon ja urbaanin ympäristön kohtaamispintoja henkilökohtaisella otteella. Vapaaehtoiset sisällöntuottajat tulevat eri puolilta maailmaa. Club Donny esittäytyy Galleria Oksasenkatu 11:ssa Helsingin Töölössä 5.– 16.9.2012.

Kuvataiteilija Frank Bruggemanin, maisema-arkkitehti- ja taidehistorijoitsija Ernst van der Hoevenin, ja graafinen suunnittelija Ben Lalouan vuonna 2008 perustama Club Donny on paitsi kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, myös yhteisö, jonka sisällä ihmiset voivat jakaa luontokokemuksiaan kaupungeissa.

Printtilehtenä Club Donny ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Taiteltu lehti kokoaa vapaaehtoisten kirjoittajien ja kuvaajien eri puolilta maailmaa lähettämiä kuvia ja juttuja yhteisiin kansiin. Lehden toimitus valitsee julkaistavan materiaalin yhteisesti tekemättä eroa ammattikuvaajien ja harrastelijoiden välillä. Mukaan valittua sisältöä ei editoida.

Club Donny antaa äänen henkilökohtaisille kokemuksille luonnosta. Lehti muistuttaa lempeästi, että luonto muodostaa olennaisen osan kaupunkiympäristöjä kaikkialla maailmassa. Kaupungistumisen myötä käsitys luonnosta ja kaupungista on muuttunut: yhä useampi kokee luonnon urbaanit muodot omikseen. Club Donny kannustaa ihmisiä jakamaan luontokokemuksia myös tiheästi asutuissa kaupungeissa. Lehden numeroissa on nähty kukkaruukkujen alle kätkettyjä autoja, ravintola-akvaarioita, joutomaita ja puutarhatapahtumia. Avattuna lehden aukeamat muodostavat julisteita.

”We do aim to illustrate how widely ranged and diverse this theme could be addressed. Nature in cities exists in many ways and we like to stress the importance of natural diversity. Nature can be experienced in many ways. Nature can be mind blowing beautiful, and in the same time very cruel or even boring and irritating. We try not to be judgmental or to opinionated”, sanoo Ernst van der Hoeven.

”We have a strong belief that the generous sharing of stories and images from people all over the world can help promoting awareness of existing forms of nature in cities” , hän lisää.

Galleria Oksasenkatu 11

Oksasenkatu 11 on yhdeksän kuvataiteilijan vuonna 2008 perustama taiteilijavetoinen galleria Helsingin Töölössä. Club Donny -näyttely esillä  5.–16.9.2012.

www.oksasenkatu11.fi

Aukioloajat 5.–16.9.2012
Ti–la 12–18
Su 12–17

Lisätiedot ja haastattelut

Club Donny: www.clubdonny.com
Ernst van der Hoeven
ernstvanderhoeven@gmail.com
0031654237172

Oksasenkatu 11:
Hanne Granberg
hanne.granberg@gmail.com

ESTOMANIA – kunsti kahest rannast.

Kirkkaalla säällä Tallinnasta näkee Helsinkiin. Helsingistä matkustaa Tallinnaan tuhasia ihmisiä päivässä. Kaupunkien välille on harkittu merenalaista tunnelia. Suomalaiset tykkäävät sankarimatkata Tallinnan katoavissa kansankuppiloissa, virolaiset tulevat töihin ja vaateostoksille Helsinkiin. Suomalaiset taiteilijat miettivät muuttoa Tallinnaan halvempien vuokrien perässä. Pääkaupungit ovat väkiluvuiltaan suunnilleen samankokoiset, kielet muistuttavat toisiaan, tunnetaan henkistä yhteenkuuluvuutta ja kiinnostusta toinen toista kohtaan. Silti kahden kaupungin välillä on myös monenlaisia eroja mm. historiassa, politiikassa, arkkitehtuurissa, kulttuurissa – ja taiteen tekemisessä.

Estomania on näyttely instituutioiden ulkopuolelta, Tallinnan takapihoilta, rannoilta, ullakoilta, lakkautetuista teollisuusrakennuksista, puun takaa, bunkkereista, ränsistyneestä kommuunista, yhdessä tekemisen riemusta, taiteen merkityksellisyydestä, romantiikasta, ystävyydestä, kauneudesta, kapinasta ja glamourista.

Tämä on myös askel aktiivisempaan ruohonjuuritason kulttuurivaihtoon kahden kaupungin välillä.

Taiteilijat:

Mari Aaltonen (Fin), Arrowgroup (Est), Mila Balti (Est), Britta Benno (Est), Billeneeve (Est), Cleaning Women (Fin), Eleriin Ello (Est), Pauliina Jokela (Fin), Sandra Jõgeva (Est), Jussi Kivi (Fin), Toomas Kuusing (Est), Kaarel Kütas (Est), Katri Meh (Est), Kiwa Noid (Est), Ig Noir (Est), Non Grata (Est), Kaia Otstak (Est), Kätlin Piile (Est), Katrin Piile (Est), Villu Plink & Silja Saarepuu (Est), Mari Prekup (Est), Pekko Rinkinen (Fin), Meeland Sepp (Est), Johanna Sipilä (Fin), Margus “Sorge” Tiitsmaa (Est), Taave Tuutma (Est), Steve Vanoni (USA/Est), Ville Karel Viirelaid (Est/Fin)

Kuraattori: Johanna Sipilä

Näyttelyyn osallistuu 24 virolaista ja 6 suomalaista taiteilijaa. Kaikilla suomalaisilla taiteilijoilla on jokin henkilökohtainen suhde Viroon. Näyttely levittyy kolmeen taiteilijoiden ylläpitämään galleriaan Helsingin keskustassa:

Oksasenkatu 11 (Oksasenkatu 11)

Myymälä2 (Uudenmaankatu 23)

Galleri Bergman (Uudenmaankatu 23C, sisäpiha)

Näyttelyt ovat auki 4. – 19.8.2012 ke-la 12-18, su 12-17

Tervetuloa avajaisiin 3.8.! Luvassa on performansseja: NON GRATA(Est), Mari Aaltonen(Fin), Kaia Otstak(Est) ja C.n.o.p.t.(Est/Fin) ja virolaisia virvokkeita.

klo 16:00-18:00 Myymälä2 & Galleri Bergman

klo 18:30 – 22:00 Oksasenkatu11

ESTOMANIA KLUBI,  lauantaina 4.8.

Club Liberte (Kolmas linja 34)

18:00 Loistava Circus-Art-Theatre “Giraffe With Burning Neck”!!!! Diakoniapuistossa Kolmannen linjan loppupäässä (ilmainen)

19:00 – 02:00 Cleaning Women(Fin), Kiwa Noid(Est), Steve Vanoni(USA/Est), Ig Noir(Est), Slacker(Est) Liput 7€

Lisätietoja: +358 505242331, sipila.johanna@gmail.com

///////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

ESTOMANIA – kunsti kahest rannast. (-Art From Two Shores)

In clear weather you may be able to see from Tallinn to Helsinki. Thousands of people travel from Helsinki to Tallinn every day. A submarine tunnel has been considered between the cities. The Finns like to make excursions to shabby Soviet-era bars in Tallinn, Estonians work and shop for cloths in Helsinki. Finnish artists consider moving to Tallinn for lower-priced rentals. The two capital cities are almost equal in population, languages resemble each other, residents feel the cohesion and interest towards each other. Yet there is also a wide range of differences in history, politics, architecture, culture – and in making art.

Estomania is an exhibition from Tallinn’s backyards, shores, attics, old industrial buildings, behind a tree, bunkers, ramshackle houses, outside the institutions, joy of doing things together, the relevance of art, romance, friendship, rebellion, beauty and glamor.

This is also a step towards more active grass-root cultural exchange between the two cities.

Artists:

Mari Aaltonen (Fin), Arrowgroup (Est), Mila Balti (Est), Britta Benno (Est), Billeneeve (Est), Cleaning Women (Fin), Eleriin Ello (Est), Pauliina Jokela (Fin), Sandra Jõgeva (Est), Jussi Kivi (Fin), Toomas Kuusing (Est), Kaarel Kütas (Est), Katri Meh (Est), Kiwa Noid (Est), Ig Noir (Est), NON GRATA (Est), Kaia Otstak (Est), Kätlin Piile (Est), Katrin Piile (Est), Villu Plink & Silja Saarepuu (Est), Mari Prekup (Est), Pekko Rinkinen (Fin), Meeland Sepp (Est), Johanna Sipilä (Fin), Margus “Sorge” Tiitsmaa (Est), Taave Tuutma (Est), Steve Vanoni (USA/Est), Ville Karel Viirelaid (Est/Fin)

Curator: Johanna Sipilä

The exhibition features 24 Estonian and 6 Finnish artists. All Finnish artists in the show have some personal relationship or interest in Estonia. The exhibition is spread into three artists-run galleries in downtown Helsinki:

Oksasenkatu 11 (Oksasenkatu 11)

Myymälä2 (Uudenmaankatu 23)

Galleri Bergman (Uudenmaankatu 23C, inner)

The exhibitions are open 4. – 19.8.2012 Wed-Sat 12-18, Sun 12-17

Welcome to the opening on Friday 3.8.! There will be performances: Non Grata (Est), Mari Aaltonen (Fin), Kaia Otstak (Est) and C.n.o.p.t (Est / Fin) + Estonian refreshments.

16:00-18:00 at Myymälä2 & Galleri Bergman

18:30 – 22:00 at Oksasenkatu11

ESTOMANIA Club, on Saturday, 4.8.

at Club Liberte (Kolmas linja 34)

18:00 Amazing Circus-Art-Theatre “Giraffe With Burning Neck”!! In Diakonia park at the end of Kolmas linja (free)

19:00 – 02:00 Cleaning Women (Fin), Kiwa NOID (Est), Steve Vanoni (USA / Est), Ig Noir (Est), Slacker (Est) Tickets 7€

For more information: +358 505242331, sipila.johanna@gmail.com