Digital Commoning Practices & Pollyanna and the prepper

6.-28.3.2021

Avoinna ti-su 12-18

Enintään 3 vierailijaa kerrallaan ja kahden metrin turvavälit
Edellytämme näyttelyvierailta kasvomaskien käyttöä

Station of Commons: Digital Commoning Practices

gallerian yläkerrassa
6.3. –30.3.2021

Digital Commoning Practices (’Digitaaliset yhteiseksi tekemisen käytännöt’) -näyttely lähtee Station of Commons -asemalta. Se on toimintaa, jossa teknologia otetaan takaisin yhteiseksi, julkiseksi ja kaikille kuuluvaksi. Tämä tarkoittaa uusliberaalille järjestelmälle vaihtoehtoisten radikaalien, digitaalisten tuotantotapojen, viestinnän ja jakelun strategioiden etsintää. Digital Commoning Practices alkaa kysymyksellä: Kuinka ajatella teknologiaan kiinnittyvää yhteistyöprosessia? Kuinka löytää muotoja uusiksi tiedoiksi ja taidoiksi kapitalistisissa tuotantotavoissa, niitä vastaan ja niiden yli?

Digital Commoning Practices pyrkii sekä luomaan kriittistä keskustelua taloudellistamisprosesseista että pohtimaan digitaalisten työkalujen kehitystä vastustaakseen ja kapinoidakseen teknologisten välineiden yksityistämistä vastaan. Aktivisti ja arkkitehti Stavros Stavrides vaatii, että yhteiseksi tekemisen käytäntöjen on toivotettava tervetulleeksi tietojen, keskustelujen, käytäntöjen ja taitojen moninaisuus, jakamisen tilojen synnyn edellytyksenä. Tämä dynamiikka toimii tekemisen kollektiivisten ja transofrmatiivisten pyrintöjen perustana. Näyttely kutsuu taiteilijoita, aktivisteja, urbanisteja, kustantajia, suunnittelijoita, ohjelmoijia, feministejä ja kouluttajia avaamaan ja jakamaan työtään ja ajatuksiaan avoimen lähdekoodin hengessä.

Näyttely aikajanana

Näyttely tuottaa kuukauden mittaisen aikajanan artikuloidakseen erilaisia ajallisuuksia; live-streameja, luentoja, keskusteluja ja työpajoja. Muoto kuvittelee näyttelyn tapahtumarikkaiden ajallisuuksien risteyksenä ennen kuin valkoisen galleriatilaan perinteisesti liittyvänä tilan jakamisena. ’Digital Commoning Practices’ -aikajana kehittyy kolmessa vaiheessa.

Näyttely avautuu juhlimalla Open Source -streamin ensimmäistä vuosipäivää. Yhdessä helsinkiläisen N10-kollektiivin kanssa Station of Commons esittelee viisi äänitaiteilijaa, joiden työ on kehittynyt keikkojen puutteesta huolimatta

Toinen vaihe kokoaa yhteen fyysisten ja teknologisten tilojen kanssa toimivien aktivistien, teoreetikkojen ja taiteilijoiden verkoston. Tämän hetken tarkoituksena on risteyttää heidän tietämyksensä ja käytäntönsä, ja siinä valossa yhdessä tutkia ja ajatella yhteiseksi tekemisen käytäntöjä nykyisissä hybriditiloissa. Vaihe kysyy, kuinka digitaaliset yhteiseksi tekemisen käytännöt voivat tulla toimeen vanhojen sukupuolistereotypioiden kanssa ja kuinka kaikki teknologiamerirosvot voisivat toimia yhdessä.

Kolmannessa vaiheessa ‘Commoning Education/Educating the Commons’ keskustellaan siitä, miten digitaaliset käytännöt ja radikaali koulutus voisivat oppia toisiltaan. Oppimalla yhdessä toistemme käytännöistä, luomme alustan digitaalisten yhteiseksi tekemisen käytäntöjen jakamiselle.

deploy an operative edifice

Mukana:
Heta Bilaletdin, Juan Gomez, Pahat Kengät, Tommi Keränen, Malin Kuht, Constantinos Miltiadis, Martino Morandi, Jara Rocha, Gregoire Rousseau, Selena Savic, Dubrovka Sekulic, Femke Snelting, Cornelia Sollfrank, Stavros Stavrides, Nora Sternfeld, Samuli Tanner, Värvöttäjä.

06.03.2021
N10 Open Source audio stream:

Pahat Kengät
Pahat Kengät on elektroninen muusikko ja säveltäjä Suomesta. Pahat Kengät pyrkii musiikillaan kääntämään erilaisia tunnetiloja ja kokemuksia elektronisiksi äänimaisemiksi hyödyntämällä valikoimaa elektronisia ja akustisia instrumentteja sekä ääntä. Musiikki itsessään vaihtelee pehmeistä droneista hektiseen noiseen, fokusen säilyessä staattisessa ja toistoon perustuvassa minimalismissa.

Värvöttäjä
Värvöttäjä on helsinkiläinen ambient-projekti, joka kerää ääniä ympäristöistä ja kursii ne kasaan uusiksi tunnelmiksi.

Tommi Keränen
Tommi Keränen on noise-artisti Helsingistä. Aktiivisena 1990-luvun puolivälistä lähtien, hän esiintyy ja levyttää sooloartistina, ja on mukana kokoonpanoissa Testicle Hazard, Large Unit, Köttskogen, Gentle Evil ja The Truckfuckers. Hän käyttää pääasiassa primitiivistä elektroniikkaa ja epätyypillistä digitaalista synteesiä luodakseen eläviä pyörteisiä noise-kimpaleita. Hänen diskografiansa koostuu yli kahdesta tusinasta julkaisuja, jotka vaihtelevat kryptisistä nauhoista kriitikoiden ylistämiin julkaisuihin, kuten Bats in the Attic -CD (The Wire-lehden poimintojen joukossa vuonna 2010).

Samuli Tanner
Samuli Tanner soittaa sinulle leikkisää ja ajelehtivaa scifi-musiikkia ja biittejä jonkinlaisten vanhojen ja uusien koneiden kanssa. Eli win-win-show.

Heta Bilaletdin
Käyttäen samplereita, laulua, kenttäääniä, tietokonetta, satunnaisia esineitä ja pölyisiä neliraitanauhoja, Heta Bilaletdin luo konkreettista musiikkia, mutaisia biittejä, sokerisia melodioita, outoa dubia ja sijoiltaan mennyttä discoa. Odota elektronisista instrumenteista puristettuja odottamattomia ja inhimillisiä tunteita.

Tilassa (yläkerta)
Malin Kuht

First Session: Intersecting Commons
(siirry klikkaamalla tapahtuman tietoihin)

11.03. 19:00 Aktivisti ja urbanisti Stavros Stavrides
12.03. 19:00 Dubrovka Sekulic
13.03. 19:00 Taiteilija ja teknofeministi Cornelia Sollfrank

Second Session: Commoning Education/Educating the Commons
(siirry klikkaamalla tapahtuman tietoihin)

18.03. 19:00 ”The Relearning Series” (’Uudelleenoppimissarja’) Femke Snelting, Jara Rocha ja Martino Morandi keskustelevat SoC: n perustajien Juan Gomezin ja Gregoire Rousseaun kanssa.
19.03. 19:00 Gregoire Rousseaun ja Nora Sternfeldin vuoropuhelu.
20.03. 19:00 “Distributed resources versus distributed tech” (’Hajautetut resurssit vs. hajautettu teknologia’), Marcell Mars

Näyttelyä tukevat Suomen Kulttuurirahasto, Goethe-Institut Finnland ja kaupungin paras Valillan Panimo.

* *

Leena Saarinen: Pollyanna and the prepper

gallerian alakerrassa
6.3. –28.3.2021

Pollyanna and the prepper (1) -projektissa tutkin ihmisen jälkeistä maailmaa ja etsin kestävämpiä keinoja tuottaa materiaalia. Projektissani pohdin myös ilmastonmuutosta, siihen liittyviä tulevaisuuden uhkakuvia ja maailmanlopun skenaarioita, mutta pyrin lähestymään ongelmia ratkaisukeskeisesti.

Tutkin erilaisia perinnetaitoihin, käsityöhön, tee se itse -kulttuuriin ja survivalismiin liittyviä keinoja kerätä ja prosessoida materiaaleja. Tutkin myös eri tapoja käyttää uudelleen kotitalousjätettä (esim. muovi- tai biojäte) ja kerään luonnonmateriaaleja (nokkonen, raparperi, paju, järviruoko) kuidun prosessoimista, narunpunomista, kutomista, paperintekoa, muovin sulattamista ja kasviperäisen biomuovin valmistamista varten.

Pyrin vahvistamaan ymmärrystäni jo yleistiedosta katoavista perinnetaidoista, -tiedosta ja teknologioista, joista voisi olla hyötyä posthumanistisessa tai post-apokalyptisessä maailmassa. Hitaiden prosessien kautta pyrin määrittämään suhdettani materiaaliseen maailmaan uudella tavalla. Haluan olla tietoisempi ympärilläni olevista materiaaliresursseista, jotka saattavat jäädä huomaamatta tai joita pidetään itsestään selvyyksinä. Pyrin näkemään jätemateriaalin hyödyllisenä prosessoimalla ja muuntamalla sen joksikin uudeksi. Haluan myös tuoda esiin eri materiaalien mahdollisuuksia ja potentiaalia sekä tehdä näkyväksi materiaalisia riippuvuussuhteita.

Haluan myös jakaa löytämääni tietoa, keinoja ja työvälineitä. Olen koonnut joitakin reseptejä, ohjeita ja tietoa julkaisuun nimeltä Recipes for disaster. Tarkoituksena on ollut kerätä netissä olevaa tietoa julkaisumuotoon tulevaisuuden varalle, jos ja kun SHTF (2) ja internet lakkaa toimimasta.

----------------

1) Pollyanna and the prepper viittaa survivalistikulttuuriin. Pollyanna on henkilö, joka kieltäytyy näkemästä potentiaalisia vaaroja katastrofitilanteessa. Hän on aina optimistinen ja uskoo, että mitään pahaa ei voi tapahtua. Preppaaja (prepper) on survivalisti, joka on ajatellut potentiaalisia uhkakuvia ja valmistautunut niitä varten etukäteen. Projektissa pohdin näiden kahden näkökulman yhtäaikaisen olemassaolon luomia ristiriitoja.

2) Shit hits the fan